Tee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Uutiset
Nyt kun suurinta osaa EU:n ilmasto- ja energialainsäädännöstä, joka sisältyy "Fit for 55 -pakettiin", on alettu soveltaa, EU ja sen jäsenvaltiot ovat ryhtyneet töihin, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Tämä käy ilmi -raportista, jossa kerrotaan saavutetusta edistyksestä yksityiskohtaisesti.
Kun kasvihuonekaasupäästöt saatiin taas laskusuuntaan sen jälkeen, kun talous oli alkanut elpyä vuonna 2021 covid-19-pandemian jälkeen, jäsenvaltiot ilmoittivat asettaneensa entistäkin tiukempia vähennystavoitteita vuoteen 2030 nähden. Ne myös raportoivat tuhansista kansallisista toimintapolitiikoista ja toimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteet. Vaikka raportissa tuodaan esiin joitakin rohkaisevia merkkejä edistymisestä, siinä korostetaan myös, että toimien on vähintään kaksinkertaistuttava, jotta kunnianhimoiset tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
EU on vähentänyt kasvihuonekaasujen nettopäästöjä – mukaan lukien kansainvälisen lentoliikenteen päästöt – 31 prosenttia vuoden 1990 tasoista ja edistänyt samalla talouskasvua. Samalla kun maakaasun hinnat nousivat tuntuvasti Euroopassa, kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 2 prosenttia vuonna 2022 etenkin sen ansiosta, että rakennusten ja teollisuuden päästöt vähenivät huomattavasti. Energiantuotannosta ja liikenteestä peräisin olevat päästöt puolestaan lisääntyivät.
Jotta vuoden 2030 päästövähennystavoite saavutettaisiin, kasvihuonekaasupäästöjen vuotuisen vähentämisvauhdin on yli kaksinkertaistuttava Euroopassa vuodesta 2005 lähtien saavutettuun vuotuiseen edistymiseen verrattuna, todetaan EEA:n raportissa. Päästöjen vähentämistä on vauhditettava erityisesti tieliikenteen, rakennusten, maatalouden, jätteiden ja pienteollisuuden päästöjen osalta, jotka kaikki kuuluvat taakanjakoasetuksen soveltamisalaan. Energiankulutuksen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä on vauhditettava vieläkin enemmän, jotta äskettäin hyväksytyissä energiatehokkuusdirektiivissä ja uusiutuvan energian direktiivissä asetetut vuoden 2030 tavoitteet voidaan saavuttaa.
Samalla raportissa todetaan, että tietyillä aloilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Siinä missä tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa vuonna 2005 oli vielä vaatimaton, vuonna 2022 niiden arvioitu osuus sähköntuotannosta ylitti jo 20 prosenttia. Varsinkin aurinkosähkön käyttöönotto on ollut erityisen merkittävää viime aikoina, sillä se kasvoi 28 prosenttia vuoden 2022 aikana. Raportissa todetaan myös, että lämpöpumppujen myynti lisääntyi huomattavasti vuonna 2022 ja että sähköajoneuvojen osuus uusien autojen kokonaismyynnistä oli viime vuonna 22 prosenttia.
Maaliskuussa 2023 jäsenvaltiot ilmoittivat yli 3 000 toimintapolitiikasta ja toimenpiteestä, joiden avulla energia- ja ilmastotavoitteet pyritään saavuttamaan. Jäsenvaltiot arvioivat, että Euroopassa jo käytössä olevilla toimenpiteillä kasvihuonekaasujen kokonaisnettopäästöjä – mukaan lukien kansainvälisen lentoliikenteen päästöt – voidaan vähentää 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja lisätoimenpiteillä, joita parhaillaan suunnitellaan, päästövähennyksiä voidaan kasvattaa 48 prosenttiin. Viime vuonna jäsenvaltiot arvioivat, että tämä vähennys on yhteensä vain 41 prosenttia. EU:n yhteisiä tavoitteita on siis tiukennettu kuluneen vuoden aikana. Eroa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen, joka on 55 prosenttia, jää kuitenkin vielä seitsemän prosenttiyksikköä.
EEA:n raportissa todetaan, että toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden arvioidun vaikutuksen ja tavoitteiden välinen ero on suurempi, kun tarkastellaan vuoden 2030 jälkeistä aikaa. Raportissa varoitetaan, että aikaikkuna tehdä oikeita päätöksiä ja ottaa käyttöön oikeanlaista teknologiaa on rajallinen, minkä vuoksi on välttämätöntä, että ilmastoneutraalius otetaan huomioon monialaisissa politiikoissa. Raportissa korostetaan, että etenkin liikenteen ja maatalouden aloilla toimia on nopeutettava vuoden 2050 tavoitteisiin nähden, sillä nämä alat ovat muita aloja jäljessä päästöjen vähentämisessä. Lisäksi raportissa mainitaan, että maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorilla hiilenpoistokapasiteettia voidaan lisätä ratkaisevasti.
Jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittäminen antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden määrittää entistä tehokkaampia toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä ja tiukentaa tavoitteita. Päivitysluonnoksia on toimitettu kesästä 2023 alkaen, ja lopulliset päivitetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat on määrä toimittaa 30. kesäkuuta 2024 mennessä. Raportissa todetaan, että näiden suunnitelmien päivittäminen sekä EU:n tasolla hyväksyttyjen toimenpiteiden nopea täytäntöönpano ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä.
EEA julkaisee nyt myös , jossa esitetään kansallisten sopeutumistoimien tämänhetkinen tilanne. Näiden asiakirjojen kanssa samaan aikaan julkaistaan EU:n ilmastolain mukainen edistymisen arviointi, jossa tarkastellaan sekä hillitsemis- että sopeutumistoimia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Do you want to know more about the EU's progress towards its 2030 climate and energy goals?
Explore our Climate and Energy platform
© Image by Manh Ngoc Nguyen, Well with Nature /EEA
For references, please go to https://www.eea.europa.eu/fi/highlights/eu-n-kasvihuonekaasupaastot-vahenivat-viime-vuonna or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 27. joulukuuta 2024, 03.15
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa