Miten ympäristöhaitat vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin Euroopassa?

Millaisia ovat raportin tärkeimmät havainnot?

EEA:n raportti on nimeltään Unequal exposure and unequal impacts: social vulnerability to air pollution, noise and extreme temperatures in Europe (epätasa-arvoinen altistuminen ja epätasa-arvoiset vaikutukset: sosiaalinen altistuminen ilmansaasteille, melulle ja äärilämpötiloille Euroopassa). Raportissa on neljä keskeistä viestiä. Ensimmäinen on havainto, että ihmiset, jotka ovat jo muita heikommassa asemassa sosiaalisen tai taloudellisen tilanteensa tai ikänsä takia, joutuvat myös suhteettoman paljon kärsimään ympäristöhaitoista, joita raportissa käsitellään. Toiseksi Euroopassa havaittiin suuria alueellisia eroja siinä, missä heikoimmassa asemassa olevat alueet sijaitsevat ja mihin saastuminen keskittyy. Toiset alueet ovat suhteellisesti varakkaampia ja vähemmän saastuneita, kun taas toiset ovat köyhempiä tai muutoin huonommassa asemassa, saastuneempia ja muita altistuneempia äärilämpötiloille. Kolmas raportissa esitetty keskeinen viesti on, että meillä on Euroopan unionin politiikkaan pohjautuva vahva perusta haavoittuvuuksien torjumiseen, mutta sen toteuttamiseen tarvitaan lisätoimia. Niitä tarvitaan itse asiassa hyvin kiireesti, sillä tällainen epätasa-arvo todennäköisesti säilyy tulevaisuudessakin – ainakin osittain. Niinpä raportissa korostetaan lopuksi, että on harkittava toimia, joita voimme toteuttaa paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

Millaisia toimia tämän epätasa-arvon ja sen vaikutusten torjumiseksi toteutetaan?

Sosiaalisesta haavoittuvuudesta ja ympäristöhaitoille altistumisesta on tehty erittäin hyviä paikallisia arviointeja. Hyvä esimerkki on Berliinin kaupunki. Koko kaupunki on jaettu pieniin osiin, ja kustakin osasta on arvioitu asukkaiden sosiaalis-taloudellinen tilanne ja ympäristöongelmat. Sosiaalis-taloudellisista ongelmista ja ympäristöongelmista on laadittu kartta, jonka avulla paikallisviranomaiset voivat toteuttaa toimia alueilla, joihin ongelmat keskittyvät ja joilla asukkaiden elämänlaatu on todennäköisesti heikoin.

Erityisesti itäisissä ja joissakin eteläisissä EU:n jäsenvaltioissa hiilen käyttö kotitalouksien lämmön lähteenä jatkuu. Kyseessä on vakava ongelma, sillä se aiheuttaa huomattavaa ilman saastumista. Käytössä on kuitenkin useita köyhimpiin kotitalouksiin kohdistettuja kansallisia tukiohjelmia, joilla tuetaan siirtymistä kotitalouksissa hiilipohjaisesta lämmityksestä kaasuun ja muihin vähemmän saastuttaviin lähteisiin.

Mitä tietoja arvioinnissa käytettiin?

Sosiaalis-taloudelliset tiedot pohjautuvat pääasiassa Eurostatin tietoihin, koska Eurostat on eurooppalainen lähde, joka tarjoaa yhtenäisen tietokannan koko Euroopasta. Toisaalta näissä tiedoissa on myös joitakin heikkouksia. Tiedot on raportoitu vain suurista alueyksiköistä, niin sanotuista NUTS II- ja III ‑alueista, joten alle 150 000–800 000 asukkaan yksiköistä ei saada tietoja. Ympäristötietojen osalta käytämme ilmansaasteita ja melua koskevia tietoja, jotka maat raportoivat EEA:lle ja jotka me arvioimme täällä. Ilmastoa koskevissa tiedoissa hyödynnämme myös Euroopan laajuisesti tuotettua päivittäistä havaintodataa eli E-OBS-dataa. Se on analysoitu EEA:ssa siten, että ilmastomuuttujat saadaan edustamaan samaa aluetasoa kuin sosiaalis-taloudellinen data.

Miksi raportissa keskitytään vain ilmansaasteisiin, äärilämpötiloihin ja meluun?

Viime vuosikymmeninä havaittujen äärimmäisen kylmien ja kuumien lämpötilojen vaikutus ihmisten elämään on helppo nähdä. Vaikka Euroopan ilman laatu on merkittävästi parantunut, ilmansaasteet merkitsevät eurooppalaisille edelleen merkittävää terveydellistä vaaraa. Lehdistössä nähdään säännöllisesti otsikoita, joissa kerrotaan ilmansaastetason ylittymisestä eri paikoissa ympäri maanosaa. Melusta taas Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka viides eurooppalainen altistuu liikennemelun tasoille, jotka saattavat vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Olemme siis keskittyneet vaaroihin, joilla on suurin vaikutus ihmisten terveyteen. Osittain painotukset riippuvat myös tiedon saatavuudesta ja näitä vaaroja koskevasta tietopohjasta.

Mitä raportti merkitsee Euroopan ympäristökeskukselle? Miten sitä käytetään?

Tämä on ensimmäinen kerta, kun EEA analysoi ympäristötietoja suhteessa sosiaalis-taloudellisiin tietoihin. Näin saadaan lähtökohta lisäarvioinneille, ja toivottavasti saamme siten aineistoa tulevaan raporttiimme, joka koskee Euroopan ympäristön tilaa vuonna 2020. Valmisteilla on muitakin raportteja, joissa tutkitaan ympäristön ja terveyden yhteyttä.

Mitä lisätoimia Euroopan unioni toteuttaa tällä alalla?

Euroopan komissio ja muut sidosryhmät ovat olleet hyvin tyytyväisiä siihen, mitä asioita raportissa on otettu esiin. Useat EU:n toimijat ovat jo havainneet yhteydet sosiaalis-taloudellisten ongelmien ja ympäristöongelmien välillä, ja ne tekevät työtä varmistaakseen, että ongelmia käsitellään entistä tehokkaammin yhdessä eurooppalaisten hyvinvoinnin kohentamiseksi. Ympäristön ja sosiaalisten kysymysten välinen yhteys on tärkeä, kuten olemme äskettäin nähneet Ranskassa mielenosoitusten ja opiskelijoiden eri puolilla Eurooppaa toteuttamien ilmastonmuutoslakkojen yhteydessä. EU käsittelee sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa eri ohjelmien kautta muun muassa alue- ja koheesiopolitiikassa. Tämä EU:n työ täydentää muita kansallisella ja paikallisella tasolla toteutettuja toimenpiteitä.

Aleksandra Kazmierczak

Haastattelu on julkaistu EEA:n uutiskirjeen maaliskuun 2019 numerossa, EEA Newsletter 01/2019.