Ilmansaastetasot eivät ole vieläkään turvallisia kaikkialla Euroopassa, etenkään lapsille

Vaikka keskeisten ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, ilman epäpuhtaustasot Euroopassa eivät ole vieläkään turvallisia. Lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita ilmansaasteille, koska heidän kehonsa, elimistönsä ja immuunijärjestelmänsä ovat vielä kehittymässä. Ilmansaasteet vahingoittavat terveyttä lapsuudessa ja lisäävät sairauksien riskiä myöhemmällä iällä, todetaan Euroopan ympäristökeskuksen ilmansaasteita ja lasten terveyttä  käsittelevässä katsauksessa. 

Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain yli 1 200 ennenaikaista kuolemaa alle 18-vuotiaiden keskuudessa EEA:n 32 jäsenvaltiossa. Vaikka ennenaikaisten kuolemantapausten määrä tässä ikäryhmässä on vähäinen verrattuna Euroopan ympäristökeskuksen vuosittain arvioimaan ilmansaastekuolleisuuteen koko Euroopan väestössä, varhaiset kuolemat merkitsevät tulevien mahdollisuuksien menettämistä, ja niihin liittyy merkittävä kroonisten sairauksien aiheuttama taakka sekä lapsuudessa että myöhemmällä iällä. 

Ilmansaasteilla on vaikutuksia lasten keuhkojen toimintaan ja kehitykseen; lyhyellä aikavälillä niitä aiheuttavat erityisesti otsoni ja typpidioksidi (NO₂) ja pitkällä aikavälillä pienhiukkaset (PM_2,5). Äidin altistuminen ilmansaasteille raskauden aikana on yhteydessä pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Syntymän jälkeen ilman epäpuhtaudet lisäävät useiden terveysongelmien, kuten astman, heikentyneen keuhkojen toiminnan, hengitystieinfektioiden ja allergioiden riskiä. Ne voivat myös pahentaa kroonisia sairauksia, kuten astmaa, jota sairastaa 9 prosenttia eurooppalaisista lapsista ja nuorista, sekä lisätä joidenkin kroonisten sairauksien riskiä myöhemmin aikuisiässä. 

Ilmanlaadun parantaminen esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ympäristössä sekä koulumatkojen ja urheilun kaltaisten aktiviteettien aikana voi auttaa vähentämään lasten altistumista siihen asti, että ilmansaasteet saadaan yleisesti turvalliselle tasolle. 

EEA:n vuoden 2022 seurantapäivitys: ilmansaastetasot pysyvät sitkeästi korkeina 

Vuonna 2021 yli 90 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä altistui haitallisille määrille typpidioksidia, otsonia ja pienhiukkasia (PM_2,5). 

PM_2.5 on yksi ihmisten terveyden kannalta haitallisimmista epäpuhtauksista, ja PM_2,5-hiukkasille altistuminen on merkittävin aivohalvauksen, syövän ja hengityselinsairauksien aiheuttaja. Vuonna 2021 kaupunkiväestöstä 97 prosenttia altistui WHO:n vuoden 2021 ohjeistuksen 5 µg (mikrogrammaa) /m³ ylittäville PM_2,5-pitoisuuksille. 

Vuoden 2022 alustavien tietojen mukaan Keski- ja Itä-Euroopassa ja Italiassa raportoitiin suurimmat PM_2.5 pitoisuudet, jotka johtuvat pääasiassa kiinteiden polttoaineiden, kuten hiilen, käytöstä kotitalouksien lämmityksessä ja teollisuudessa. 

Euroopan ympäristökeskuksen tiedotteessa Euroopan ilmanlaadun tila 2023 esitetään ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien määrä vuosina 2021 ja 2022 säänneltyjen epäpuhtauksien osalta suhteessa sekä EU:n ilmanlaatustandardeihin että WHO:n vuoden 2021 ohjearvoihin. 

Kuinka puhdas kotikaupunkisi on? Portugalin ja Ruotsin kaupungeissa puhtain ilma 

Portugalin Faro ja Ruotsin kaupungit Uumaja ja Uppsala olivat Euroopan puhtaimmat kaupungit. Niiden keskimääräiset pienhiukkaspitoisuudet (PM_2,5) olivat kahden viime kalenterivuoden aikana matalimmat EEA:n kaupunkien ilmanlaatuportaalin päivitetyn version mukaan. Kaupungit asetetaan paremmuusjärjestykseen puhtaimmasta kaupungista saastuneimpaan kaupunkiin pienhiukkaspitoisuuksien pitkän aikavälin keskiarvojen perusteella. 

Taustaa 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman saasteettomuustoimintaohjelman mukaisesti Euroopan komissio asetti tavoitteeksi vähentää PM_2.5-hiukkasten (keskeinen ilman epäpuhtaus) aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten määrää vähintään 55 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten Euroopan komissio julkaisi vuonna 2022 ehdotuksen ilmanlaatudirektiivien tarkistamisesta. Tavoitteena on muun muassa ilmanlaatunormien yhdenmukaistaminen WHO:n suositusten kanssa. 

EEA:n ilmanlaadun arvioinneissa korostetaan epäpuhtauksia, joiden katsotaan olevan haitallisimpia ihmisten terveydelle tai jotka ylittävät useimmissa tapauksissa EU:n ilmanlaatunormit ja WHO:n ohjearvot. Pitoisuudet on saatu mittauksista, joita on tehty yli 4 500 seuranta-asemalla eri puolilla Eurooppaa ja joista EEA:n jäsenet ja muut yhteistyömaat ovat ilmoittaneet virallisesti Euroopan ympäristökeskukselle.