Tarkennettu haku

Eurooppa ei ole valmistautunut nopeasti kasvaviin ilmastoriskeihin Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, ja ilmastoriskit uhkaavat sen energia- ja elintarviketurvallisuutta, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, taloudellista vakautta ja ihmisten terveyttä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaiseman arvion mukaan monet näistä riskeistä ovat jo saavuttaneet kriittisen tason ja voivat muuttua katastrofaalisiksi ilman kiireellisiä ja päättäväisiä toimia.

Haastattelu – EEA tarkastelee ihmisten altistumista bisfenoli A:lle Monissa muovisissa ja metallisissa elintarvikepakkauksissa ja muissa kulutustavaroissa käytetyn synteettisen kemikaalin, bisfenoli A:n (BPA), käyttö ja ihmisten altistuminen sille on kasvava huolenaihe eri puolilla Eurooppaa. Tapasimme kemikaaleihin, ympäristöön ja terveyteen perehtyneen Euroopan ympäristökeskuksen asiantuntijan Magnus Løfstedtin ja keskustelimme äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa esitetyistä bisfenoli A:n riskeistä.

Pääkirjoitus – Eurooppa valmistautuu muuttuvaan ilmastoon Kesä 2023 muistetaan eteläisen Euroopan äärimmäisistä sääilmiöistä, jotka käsittivät niin maastopaloja kuin katastrofaalisia tulvia. Kuinka valmiita olemme kohtaamaan tällaisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia? Jatkuvat helleaallot vaikuttavat miljooniin eurooppalaisiin eri puolilla maanosaa. Useita yhteisöjä koettelevat maastopalot ja äkkitulvat vaativat vieläkin kunnianhimoisempia toimia, jotta voidaan toimia uusien realiteettien mukaisesti ja nopeuttaa siirtymistä kohti kestävää kehitystä.

Saasteiden vähentäminen vähentäisi merkittävästi sydänkohtauksia ja aivohalvauksia Euroopassa Tutkimuksista saatu näyttö osoittaa, että ympäristöriskit aiheuttavat suuren osan sydän- ja verisuonitaudeista, jotka ovat yleisin kuolinsyy Euroopassa. Tänään julkaistu Euroopan ympäristökeskuksen analyysi käsittelee ympäristön ja sydän- ja verisuonitautien välisstä yhteyttä. Analyysin mukaan saastumisen, äärimmäisten lämpötilojen ja muiden ympäristöriskien torjuminen on kustannustehokasta toimintaa, jolla vähennetään muun muassa sydänkohtausten ja aivohalvausten aiheuttamaa tautitaakkaa.

Väestön altistuminen laajasti käytetylle bisfenoli A:lle ylittää hyväksyttävät terveydelle turvalliset tasot Uuden tutkimustiedon mukaan väestön altistuminen synteettiselle kemikaalille bisfenoli A:lle (BPA) ylittää Euroopassa selvästi hyväksyttävän terveydelle asetetun turvallisuustason. BPA:ta käytetään kaikessa muovisista ja metallisista ruoka-astioista uudelleenkäytettäviin vesipulloihin ja juomavesiputkiin. Tämä saattaa aiheuttaa terveysriskin miljoonille ihmisille, todetaan tänään julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tiedotteessa.

Biomassan käytön optimoinnilla Euroopassa on kiire EU:n alueella on kasvavia ja keskenään kilpailevia vaatimuksia biomassan hyödyntämisestä biopohjaisissa tuotteissa esimerkiksi rakennus-, energia-, huonekalu- ja tekstiiliteollisuudessa sekä liikenteessä, mutta myös biomassan käytöstä luonnonsuojelussa ja hiilensidonnassa. Tänään julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportissa tuodaan esiin, että biomassan käyttötarkoituksia on priorisoitava kiireellisesti, koska Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa biomassalle on kaavailtu erilaisia tehtäviä ja koska biomassasta voi olla tulevaisuudessa pulaa.

EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna, mutta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä tehokkaampia toimia Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistun uusimman ”Trends and Projections” -raportin arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät koko Euroopan unionissa viime vuonna kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2021 tasoihin. Vaikka päästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa on edistytty, raportissa kuitenkin varoitetaan, että EU:n kunnianhimoisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää kiireellisesti vielä tehokkaampia toimia.

EU:ssa tarvitaan tehokkaampia toimia kemiallisten torjunta-aineiden vaikutusten vähentämiseksi Tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksen mukaan torjunta-aineiden käytöstä johtuva saastuminen aiheuttaa edelleen merkittäviä vaaroja ja haittoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tämä on yhä tilanne siitä huolimatta, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa on edistytty torjunta-aineiden käytön vähentämisessä. Jotta unionin saasteettomuustavoitteet voidaan saavuttaa, on tehtävä vielä paljon nykyistä enemmän: tavoitteena on kemiallisten torjunta-aineiden ja tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ilmansaastetasot eivät ole vieläkään turvallisia kaikkialla Euroopassa, etenkään lapsille Tänään julkaistujen Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmanlaatua koskevien arvioiden mukaan lasten ja nuorten terveyttä on suojeltava ilmansaasteiden kielteisiltä vaikutuksilta nykytilannetta paremmin. Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain yli 1 200 ennenaikaista kuolemaa alle 18-vuotiaiden keskuudessa Euroopassa ja lisäävät merkittävästi sairastumisriskiä myöhemmällä iällä. Viime vuosien parannuksista huolimatta keskeisten ilmansaasteiden määrä on monissa Euroopan maissa pysynyt itsepintaisesti Maailman terveysjärjestön terveyteen perustuvien ohjeiden yläpuolella, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Italiassa.

Kamerat valmiiksi! EEA käynnistää ZeroWaste PIX -valokuvakilpailun vuodelle 2023 Tänä vuonna kutsumme innokkaita valokuvaajia ympäri Eurooppaa kuvaamaan sekä hyviä ja kestäviä että vähemmän hyviä ja kestämättömiä tuotanto- ja kulutusmalleja, -tapoja ja -käyttäytymistä jokapäiväisessä elämässämme. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tämänvuotinen valokuvakilpailu ZeroWaste PIX, joka alkoi tänään, kehottaa meitä kaikkia pohtimaan modernin elämäntavan vaikutuksia.

Miten tekstiilien kulutuksesta ja tuotannosta voidaan tehdä kestävämpää? Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, miten kulutuksemme vaikuttaa luontoon ja ilmastoon. Yksi keskeisistä kulutuskohteista on vaatteet ja muut tekstiilit. Haastattelimme Euroopan ympäristökeskuksen kiertotalouden, kulutuksen ja tuotannon asiantuntijaa Lars Mortensenia, joka on ollut mukana useissa tekstiileistä ja niiden ympäristövaikutuksista tehdyissä arvioissa.

Määrätietoinen ja sitoutunut kestävään Eurooppaan Vuosi 1972: Muistan, kuinka kävelimme isäni kanssa kotiin Antwerpenin kirjamessuilta suuren kirjapinon kanssa. Kolme niistä kirjoista teki minuun vaikutuksen: kirja uhanalaisista lajeista, Times Atlas of the World -karttakirja ja Kasvun rajat (Limits to Growth). Vuosien mittaan isä rohkaisi kiinnostustani luontoon, paljon lähiympäristöämme laajempaan maailmaan ja sellaiseen tieteeseen, joka kävi kriittistä keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Miten helteen terveysvaikutuksia voidaan vähentää? Lähes kaikki korkeisiin lämpötiloihin liittyvät kuolemantapaukset ovat Euroopassa ehkäistävissä. Ilmastouhkien seuranta ja valvonta yhdessä helteen terveysvaikutuksia koskevien toimintasuunnitelmien ja muiden paikallisten toimenpiteiden kanssa auttaisi tehokkaasti vähentämään helteen terveysvaikutuksia.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Muuttuva ilmasto-olot ja erityisesti kohonneet lämpötilat ja helleaallot uhkaavat monella tapaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia Euroopassa.

Ilmastonmuutoksesta johtuva tartuntatautien leviäminen ja helleaallot aiheuttavat lisääntyviä terveysuhkia Euroopassa Ennennäkemättömät helleaallot – jollaisia tänäkin vuonna koettiin – ovat suurin suora ilmastoon liittyvä terveysuhka Euroopan väestölle. Helleaallot aiheuttavat jo nyt lukuisia kuolemia ja sairauksia. Tämän ongelman odotetaan kasvavan, jollei uusia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi tehdä. Tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportin mukaan helteen terveysvaikutuksia koskevat toimintasuunnitelmat, kaupunkien viherryttäminen, rakennusten suunnittelun parantaminen ja työaikojen mukauttaminen voivat auttaa suojelemaan paremmin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

Kaupungit voivat tarjota uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuottajakuluttajille Tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksen mukaan Euroopan kaupunkialueet tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia tuottaa uusiutuvaa energiaa tuottajakuluttajina. Kaupungeilla voi olla keskeinen rooli Euroopan edetessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Kaupunkien tuotantokulutuksen helpottaminen voi auttaa nopeuttamaan tätä prosessia.

Ilman saastumisesta johtuvien ennenaikaisten kuolemien määrä laskee edelleen EU:ssa, myrkytön ympäristö edellyttää lisätoimia Euroopan ilmanlaatu paranee edelleen, ja ilman saastumisesta johtuvien ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien määrä on laskussa. Tänään julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) analyysin mukaan ilman saastuminen on kuitenkin edelleen suurin ympäristöriski Euroopassa, ja Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyden suojelemiseksi antamien ohjearvojen saavuttaminen edellyttää entistä kunnianhimoisempia toimia.

Kohti saasteettomuutta: vuoden 2030 tavoitteisiin tarvitaan tehostettuja toimia Euroopan komissio julkistaa tänään ensimmäisen saasteettomuuden seurantaa ja näkymiä koskevan raportin, jossa esitetään keinoja puhtaamman ilman, veden ja maaperän saavuttamiseksi. Komission raportti yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen seuranta-arvioinnin kanssa osoittaa, että EU:n toimintalinjojen avulla on vähennetty ilman saastumista ja torjunta-aineista johtuvaa pilaantumista. Ongelmia liittyy kuitenkin edelleen haitalliseen meluun, ravinnekuormitukseen ja yhdyskuntajätteen syntyyn. Jos EU:n on määrä saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat saasteettomuustavoitteet, tarvitaan kattavasti paljon tehokkaampia toimia. Tämä edellyttää uusien saastumista torjuvien lakien hyväksymistä ja nykyisten säädösten parempaa täytäntöönpanoa.

EU ei luultavasti saavuta melutavoitettaan vuoteen 2030 mennessä Euroopan unionissa noin 18 miljoonaa ihmistä kärsii liikennemelun aiheuttamasta pitkäaikaisesta haitasta. Euroopan komission saasteettomuustoimien yhtenä tavoitteena on vähentää liikennemelun aiheuttamasta kroonisesta haitasta kärsivien ihmisten määrää 30 prosentilla vuoden 2017 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaistun arvion mukaan tätä tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta ilman muita sääntelyyn liittyviä tai lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että tieliikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien ihmisten määrää on vaikea pienentää.

Maapallon tulevaisuus on ilmastossa, luonnossa ja ihmisissä Pelissä on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Planeettamme lämpeneminen ja lajikato ovat hälyttäviä. Viime kuukausina järjestetyt kaksi maailmanlaajuista konferenssia kokosivat ihmisiä eri puolilta maailmaa käsittelemään kaikille yhteistä aihetta: ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Molempiin liittyvät haasteet ovat seurausta samasta ongelmasta eli tuotannon ja kulutuksen kestämättömyydestä. Vaikka neuvottelut ovat monimutkaisia, ne ovat ratkaisevan tärkeitä maailmanlaajuisen tietoisuuden, yhteisymmärryksen ja kiireellisten toimien kannalta.

Try our suggestions

Tarkennettu haku