seuraava
edellinen
kohdat

Article

Vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden edistymisen seuranta Euroopassa

Vaihda kieli
Article Julkaistu 26.01.2018 Viimeksi muokattu 11.05.2021
4 min read
Euroopan unioni on sitoutunut moniin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja tehostamaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Miten Euroopan ympäristökeskus aikoo seurata EU:n jäsenvaltioiden edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Pyysimme Melanie Sporeria, EYK:n ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiatalouden asiantuntijaa, valaisemaan EYK:n roolia tässä tehtävässä. Hän on kertonut vuosittaisesta edistymisestä viimeisimmässä Trends and Projections -raportissa.

Miksi Euroopan ympäristökeskus julkaisee ”Trends and Projections” -raporttia ja mikä on sen merkitys?

Vuotuinen ”Trends and Projections” -raportti on tärkeä osa sitä tietojen seurantaa ja raportointia, joka kuuluu tehtäviimme. Arvioimme jäsenvaltioiden ja koko EU:n edistystä niissä ilmasto- ja energiatavoitteissa, jotka ne ovat asettaneet itselleen. Näihin kuuluu kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvan energian määrän nosto 20 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta ja 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä.

Tämän arvioinnin tarkoituksena on antaa meille ajantasainen käsitys siitä, miten EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistyneet tiellään kohti näitä tavoitteita. Sen avulla havaitsemme myös, mikäli tarvitaan lisätoimia vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös vuosien 2030 ja 2050 pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki saatavilla oleva tieto on kerätty ja arvioitu yksityiskohtaisesti tässä yhdessä EU:n laajuisessa arvioinnissa. Siinä on arvokasta tietoa sekä EU:n päättäjille että kansallisille päättäjille, ja lisäksi myös kansalaisjärjestöille, tutkijoille ja yleisölle, kun ne haluavat seurata edistymistä ja ymmärtää suuntauksia. Koska tiedot on kerätty valtioilta itseltään (ja EYK on tarkistanut ne), voimme näin saada selville ne maat, jotka eivät toimi tavoitteidensa mukaisesti.

Mitkä asiat nousevat pinnalle tämän vuoden Trends and Projections -kertomuksessa?

Tärkein tämän vuoden kertomuksessa ilmenevä tulos on, että EU on kokonaisuutena saavuttamassa vuoden 2020 tavoitteensa kaikilla kolmella alueella. Jäsenvaltioiden välillä on kylläkin eroja. Jos lisäksi tarkastelemme kunnianhimoisempia pidemmän aikavälin tavoitteita, huomaamme, että meidän pitää tehostaa toimiamme niiden suhteen.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä EU pääsi jo vuonna 2015 20 prosentin tavoitteeseensa ja jatkoi päästöjen vähentämistä vuonna 2016. Verrattuna vuoteen 1990 päästöt olivat vähenneet 22 prosenttia vuonna 2015 ja 23 prosenttia vuonna 2016.

Mitä tulee uusiutuvan energian määrän nostoon 20 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta, vuosina 2015 ja 2016 uusiutuvan energian käyttö lisääntyi siinä määrin, että olemme edellä ohjeellista kehityspolkua. Uusiutuvia energianlähteitä lisätään jatkuvasti EU:n energianlähteiden yhdistelmään, ja tällä hetkellä niiden osuus on noin 17 prosenttia. Jos jatkamme samaa tahtia, uusiutuvien energianlähteiden käyttö nousee tavoitteen mukaisesti 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mutta on huomattu, että uusiutuvan energian käyttöönotto on hidastunut vuosina 2015 ja 2016 verrattuna vuodesta 2005 aloitetun tarkkailun keskimääräiseen vauhtiin. Ilman selkeitä kansallisia politiikkoja, vauhti voi entisestään hidastua vuoden 2020 jälkeen.

Energiatehokkuuden osalta asiat ovat hieman muuttuneet kuluvana vuonna. Vuosien 2005 ja 2014 välillä energian kokonaiskulutuksessa oli selvä laskeva trendi. Energiankulutus nousi hieman vuosien 2015 ja 2016 aikana, millä ei välttämättä ole vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mutta tätä kehitystä on pidettävä tarkasti silmällä. On tärkeää ottaa käyttöön uusia toimia, jotta EU pysyy halutulla polulla. Jäsenvaltioiden pitää lisätä ponnistuksiaan energiankulutuksen hillitsemiseksi, erityisesti jos talous jatkaa kasvamistaan. Tässä on kyse myös siitä, mitä pidämme tärkeänä. Jäsenvaltioilla on vapaus määritellä omat kansalliset tavoitteensa, mutta kun nämä tavoitteet yhdistetään, niiden summa ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin EU:n kokonaistavoite. Toisin sanoen jäsenvaltioiden tavoitetaso ei ole riittävä, jotta EU:n kokonaistavoite voitaisiin saavuttaa.

Millä alueilla erityisesti on ongelmia tavoitteiden saavuttamisessa?

Jäsenvaltiolla on eniten ongelmia toteuttaa päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, rakentamisessa ja maataloudessa. Näiden alojen päästöt eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Jäsenvaltioilla on kansallisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita näillä aloilla taakanjakopäätöksen mukaisesti. Vaikka yleisesti ottaen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöt ovat vähentyneet, liikenteen päästöt ovat viime vuosina alkaneet jälleen kasvaa. Tämän lisäksi jäsenvaltiot ennustavat vain pieniä vähennyksiä taakanjakopäätöksen alaisuuteen kuuluvissa päästöissä vuoteen 2030 mennessä. Suurimpia vähennyksiä odotetaan rakennusalalta.

Mihin ”Trends and Projections” -raportti perustuu? Mitä muuta kuuluu Euroopan ympäristökeskuksen toimiin vuoden 2020 tavoitteiden osalta?

Euroopan ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu paljon tietojen analysointia sekä laaduntarkastuksia ja edistyksen seurantaa, usein tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Julkaisemme indikaattoreita täydentämään arviointeja. Laadimme ilmastosta ja energiasta myös maaraportteja, joihin sisältyy maakohtaisia vertailutaulukoita ja arviointia kansallisten tavoitteiden saavuttamisen edistymisestä. Suurin osa käyttämistämme tiedoista on peräisin jäsenvaltioilta EU:n raportointimekanismien mukaisesti.

Olemme mukana myös vuosittaisessa kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa taakanjakopäätöksen mukaisesti (siinä jäsenvaltioille on asetettu päästötavoitteita joka vuodelle vuosien 2013 ja 2020 välillä). EU tarkistaa vuosittain, ovatko jäsenvaltiot täyttäneet velvoitteensa. Euroopan ympäristökeskuksella on tärkeä rooli tässä prosessissa: tehtävämme on koordinoida tätä vuotuista tarkistusta. Me emme tarkista ehtojen täyttymistä, vaan valmistelemme tiedot, tarkistamme ne ja varmistamme niiden johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden. Tämä tarkistus teettää paljon työtä, ja apunamme on noin 22 arvioijaa eri jäsenvaltioista tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana.

EYK tuottaa myös muita asiaan liittyviä raportteja. Lähiaikoina julkaisemme uuden raportin uusiutuvasta energiasta. Näitä eri analyyseja käsitellään myös lippulaivaraportissamme ”State of the Environment” (ympäristön tila), mikä julkaistaan vuonna 2020.

 

Melanie Sporer

EYK:n ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiatalouden asiantuntija

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2017/4, 15. joulukuuta 2017

 

 

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage